Kuva lastiksesta

Tassa kuva vesiputouksilta lastenkodin vuoristosta..

Kissa-kaupunki

Terveisia Kuchingista, Sarawakin paakaupungista. Lennettiin tanne eilen Kuala Lumpurista ja matka Air Asian koneella sujui hyvin helvetin pienesta jalkatilasta huolimatta. Oli hienon nakoista kun astuttiin koneeseen joka oli taynna ilmastoinnin aiheuttamaa hoyrya, hyva etta eteensa naki.

Lamminta ja ukkoskuuroja on riittanyt.Kaupunki on pieni mutta sitakin viehattavampi. Kaupungin lapi virtaa joki jonka varrella on ravintoloita ja Hilton-hotelli (jossa me valitettavasti emme majaile..). Loydettiin mukavan tuntuinen hostelli suht' isolla huonella, ilmastoinnilla ja omalla vessalla 75MYR per yo eli noin 5euroa per naama. Tanaan oltiin tutustumassa pieniin ostoskeskuksiin ja ravintoloihin. Kaikki mahdollinen on kavelymatkan paassa paitsi ranta jonne mennaan bussilla tai taksilla jos halutaan miellyttava matka. Huomenna mennaan paivaksi rannalle. Pakko saada brunaa!! Tulossa on myos vierailu paikalliseen sademetsaan. Ostin muuten kameran ja muistikortin reilulla satasella, hyvin toimii.

Kissat kuittaa!

Whiskey In The Jar

Tassa pieni kurkistus Petronas Twin Towerseihin, joiden juuressa ollaan shoppailtu.

No niin, kayn vahan hitaalla. Olimme eilen Passion-nimisella klubilla joka oli taynna aasialaista tanssikansaa, hyvaa musiikkia ja kauniita naisia. Oli saatanan kuuma ja joimme reippaalla tahdilla vodka limea (todella hyvaa!). Kavaisin vahan tanssiparketillakin ja kun tulin takasin poytaan, joku jumalattoman kokoinen kaappi, joka naytti tarjoilijalta, tuli pyytamaan mua istumaan sen kavereiden poytaan. Lasi taytettiin wiskilla, ja niita ilmaisia laseja tuli illan aikana vedettya ainakin viisi. Viitoin myos Martinan ja Aunen poytaan, jotta saisimme mahdollisimman paljon hyodyttya ilmaisesta juomasta. Kun joimme Martinan kanssa ekat lasit ykkosella (ja hei, ma en IKINA juo wiskia!!!!!!!!), kaappi katsoi meita kauhuissaan ja kysyi WHAT'S WRONG WITH YOU?!.

Pian kavi ilmi, etta illan isanta oli mua vastapaata istunut aivan Sean Kingstonin nakoinen rap-tahti jonka nimi ei jaanyt kenellekaan mieleen, ja etta se "tarjoilija" oli taman tyypin henkivartija, ja niita oli ainakin kaksi kappaletta. Siina sitten ryypattiin perisuomalaiseen tyyliin vartijoiden tayttaessa laseja ja heitettiin isannan kanssa lappaa. Meilla oli todella hauskaa, ja pilkun jalkeen suunniteltiin karkausoperaatio menemalla vessaan. Muuten ihan hyva, mutta kun paastiin ulos vessasta nama kaksi henkivartijaa olivat meita vastassa ja ammattimaisin elkein johdattivat meidat ulos klubilta. Tunsin itseni todella tarkeaksi kaikkien katsoessa vieressa. Sen verran onneksi jarki toimi, etta kun lahestyimme harmaata (?) ferraria, kysyimme minne olemme menossa. Tyyppi sanoi heittavansa meidat hotellillemme, ja niin ahtauduin Martinan ja kahden henkivartijan, joista toinen luojan kiitos oli hieman pienepaa kokoa, kanssa takapenkille ja paadyin istumaan Martinan sylliin. Isanta laittoi musiikin soimaan ja lahti meidan laulumme saestyksella hurjastelemaan paatonta vauhtia pitkin Kuala Lumpurin katuja. Jossain vaiheessa sanoin sille, etta Finnish covernment will be very angry if i die, ja tyyppi piti sita hyvanakin vitsina. Paastiin sitten turvallisesti ulos hotellin edessa ja sovittiin, etta nahdaan ne tanaan samassa paikassa.

Aamulla herasin siihen kun Aune lahti oksentamaan. Oma oloni oli heikko ja heikkeni entisestaan kun tilasin pitakanaa ravintolassa; ruoka jai lautaselle. Nyt kun paiva on vietetty pimeassa hotellihuoneessa, alan tuntea itseni ihmiseksi. Viela pitaisi pakata, kone lahtee yhdelta kohti Borneota ja Kuchinkia, joka on Sarawakin paakaupunki. Alan olla jo todella huolissani rusketuksestani joten toivon loytavani kauniin ja hiljaisen rannan jostain. Olisin viihtynyt Kuala Lumpurissa viela ainakin viikon, mutta aikataulu ei anna periksi. Jakartaan pitaa viela ehtia ja lahto takaisin lastenkodille tapahtuu 10.4.

Sanon vaan, etten ikina enaa juo wiskia.

"Mua puri baarikarpanen mut miksi suremaan..."

Paiva alkoi taas shoppailulla KLCC:ssa, mutta hyvin nopeasti paadyimme kampaamoon jossa Edwin Sawn, joka on stailannut mm. spice girlssit ja Tony Blairin, loihti uutta uskoa hiuksiimme. Rahaa paloi, mutta ei niin paljoa kuin mita suomessa olisi jos joku guru olisi tukkaan koskenut. Istuttiin siella reilu 3h, sain leikkauksen, tehohoidon ja varin. Vinkkia sen verran, etta niska nakyy... :D

Ilta jatkui sitten Reggae-baarissa, jossa tormattiin tuttuun kiinalaiseen omistajaan. Loysimme Aunen kanssa kaksi vuotta vanhan kirjoituksemme, joka oli aivan mainio :) Nyt jatimme tallaisen jaljen:

Kirjoitusvirheet ovat omistajan kasialaa :) Ilta oli mita mainioin, tassa hieman tunnelmia

Lisaa kuvia kunhan viina on kadonnut paastani....

I love this city!

Terveiset ihanasta, huumaavasta Kuala Lumpurista!!!!!!! Tultiin kahden jalkeen tanne ja oltiin paiva shoppailemassa chinatownissa. Paivalla oli lampoa mukavat 32 astetta: kuuma!

Matka tanne oli mielenkiintoinen. Junassa teimme klassisen virheen eli nukuimme, ja viela hajapaikoilla. Aune oli kiinnittanyt huomiota oudosti kayttaytyvaan mieheen joka oli tuijotellut meita, mutta mennyt sitten etuosaan istumaan. Jossain vaiheessa Aune huomasi, etta ylahyllysta, joissa rinkkamme olivat, puuttui Martinan toilettilaukku. Onni onnettomuudessa, etta se sisalsi vain laakkeita, ja loytyi myohemmin junasta. Mitaan arvokasta ei siis lahtenyt, mutta ottaa kylla paahan, etta olimme niin tyhmia. Itse kun aina toitotan, etta junassa ei nukuta samaan aikaan ja esim. yojunassa passit ja rahat piilotetaan vaatteiden alle ym. Onneksi pitkakyntinen ei uskaltanut koskea kasilaukkuihimme jotka olivat melko vapaata riistaa jalkatilassa....

Viimeinen ilta Singaporessa oli mukava, istuimme ravintolassa kuuntelemassa bandia ja siemailemassa Singaporen drinkkeja. Kolmen tunnin younien jalkeen oli lahto junalle, eli ei ihme, etta nukuimme siella...

Tassa viela kuva Pudu Hostelssista jossa asutaan 10e yo eli reilu 3euroa per naama. Halpaa.

Lisasin muutaman kuvan edellisiin kirjoituksiin.

Unelmia ja toimistohommia

Heh, juuri eras mies tuli selkani taakse ja sanoi "Anteeksi, osaatko sanoa paljonko kello on Suomessa?" Ensimmainen Suomalainen johon olemme matkalla tormanneet :)

Elaminen kommuunissa miesten kanssa on sujunut hyvin. Eilen meille tosin hieman hyssyteltiin kun yolla raahauduttiin baarista sankyyn. Olimme illalla night safarilla Singapore Zoossa, oli ihan hauska kokemus. Varsinkin Malesian tiikeri teki vaikutuksen. Susista tuli mieleen Peto :)

Olimme lauantaina paikallisessa Zouk-nimisessa yokerhossa jossa meista otettiin kuva nettiin

Ostettiin liput Kuala Lumpur - Kuching sunnuntaille ja Kuching-Jakarta ensiviikon perjantaille.
Nyt lahden aamupalalle juomaan fantastista mango lassia.

Kuvia lastenkodilta

Singapore, Hotel Inn Crown

(Kuva Sentosa-saari)

Hellou,

paasimme aamulla uuteen hotelliin. Luulin varanneeni meille oman huoneen, mutta paasimmekin dormiin jonka jaamme noin 10 miehen kanssa :) Mielenkiintoista... mun ylakerrassa nukkuu joku ruotsalainen ja vastapaata on saksalaisia jotka jo tarjosivat meille hyonteismyrkkyja ja kyselivat mita tehdaan illalla. On pojilla varmaan opettelemsta uusille tavoille kun jo asken raahasivat kalsareita mukaan suihkuun, eivat meidan edessa halua vaihtaa. Ja me tietenkin ollaan otettu tila itsellemme, rinkkoja, meikkeja, laukkuja ja kenkia kaytava taynna.

Olemme saaneet erinomaista palvelua niin hotelleissa kuin satunnaisilta ihmisiltakin. Ainut arsyttava piirre taalla on intialaiset miehet, joista en ole koskaan pitanyt. Mielenkiintoista oli se, etta harvat naiset uivat rannalla bikineissa, vaikka tama ei ole samanlainen muslimimaa kuin Indonesia tai Malesia. Monilla oli bikinien paalla toppi tai shortsit ja toppi. Kun kaksi vuotta sitten kavin Jakartan vesipuistossa, olin ainut jolla oli bikinit. Oli hieman epamiellyttava tunne, kun kaikilla muilla oli isot t-paidat tai ihan kunnon vaatteet paalla. Paitsi miehilla tietenkin vain shortsit, niinhan se homma muslimimaissa hoituu. Nyt ostan uimatopin :D

Olimme tanaan Sentosa-saarella, paikallisessa vapaa-ajan keskuksessa. Matka taittui mukavasti kaapelivaunulla, mahtavat maisemat. Otimme aurinkoa ja uimme, katsoimme delfiinien esiintymista ja ihmettelimme kaloja underwater worldissa. Shoppailin myos kengat, kalliin Guessin laukun, pari paitaa ja kaulakorun.

Singapore

Tultiin yolla tanne little indiaan ja saatiin lopulta pieni koppi hotellihuoneeksi. Oli mielenkiintoinen matka Semarangesta tanne, kun lentokentalla salamat iskivat niin,etta koko kentta pimeni. Oli mahtavan nakoista katsoa koneesta kun salamat valkkyivat. Indonesiassa on muutenkin aivan jarkyttavat ukkoset, aivan kuin pommi rajahtaisi. Illalla mentiin baariin ja ehdittiin parit huurteiset vetaista kunnes baarit kahdelta menivat kiinni. Vasytti aivan sairaasti. Nyt kaytiin varaamassa paremmat sangyt huomisesta lahtien ja toivottavasti sinne tulee tilaa jo tanaan...

Keskiviikkona olimme lasten kanssa vuoriston vesiputouksilla. Matka sinne oli tyon ja tuskan takana, kun en ollut lainkaan varautunut viidakossa rampimiseen. Kengat lahtivat jalasta ja juuttuivat riisipellon laitaan, ja lopulta kavelin ilman kenkia. Kuinkakohan monen madon munat imeytyivat jalkapohjasta... Vesiputous oli mahtavan nakoinen, keskella viidakkoa. Lilluimme lasten kanssa vaatteet paalla luonnon muovaamassa porealtaassa, se oli kuin paratiisi! Olisin voinut olla siella ikuisuuden..

Mahasiswa dari Finlandia

Tanaan vietimme paivan ajamalla pitkin kaupunkia lehmien ja veneen perassa. Kavimme katsomassa lastenkodin lehmia, valkoisia ja hyvassa lihassa olevia otuksia. Lehmilla on samankokoiset korvat kuin Pedolla, mutta ne roikkuvat paan sivulla. Hauskan nakoisia otuksia, varsinkin eras puolivuotias lehma jolla oli iiiiihana nena ja ystavallinen katse. Ja mitka silmat! Kayttaydyimme kuin japanilaiset turistit kun ihailimme kaikkia nelijalkaisia koiranpennuista vuohiin :)

Turha varmaan sanoa, milta meri naytti kuuman ajomatkan jalkeen. Vesi oli todella lamminta, hiekka polttavaa. kavimme katsomassa lastenkodin venetta jota olimme Aunen kanssa mukana ostamassa pari vuotta sitten. Joimme kookoksista tulevaa litkua ja soimme hedelmalihaa, ei ihan mun makuun ollut. Uimaan emme paasseet, koska meressa on myrkyllisia kaarmeita joiden puremaan ihminen voi kuolla kahdessa tunnissa mikali ei paase hoitoon. Pienet ravut juoksentelivat hiekalla ja koko ranta oli taynna simpukoita. kavimme myos katukeittion tyylisessa ravintolassa syomassa ja takaisintulo matkalla satoi niin kovaa, etta tiet tulvivat ja nakyvyys auton ikkunoista oli vaarallisen huono..

Eilen Jeparassa pidettiin sairaanhoitajien paiva johon me sossutkin osallistuimme. Pidimme paalla pitkahihaista, aivan liian paksua paitaa jossa luki jotain sairaanhoitajien paivasta ym. Oli torkeen kuuma! Onneksi puolessa valissa taivas taas aukeni ja salamat rajahtelivat ymparilla, niin kova melu niista lahtee.

Juhlissa oli bandi ja saimme pienen evaan syotavaksi. Ihmisilla oli mahdollisuus luovuttaa verta, asentaa ehkaisykapseli ihon alle ja ymparileikauttaa poikansa ilmaiseksi kaikkien nenan edessa. Vaikka en hyvaksynyt paikan hygieniatasoa ja instrumenttien siisteytta, kavin silti katsomassa noin 7 votiaan pojan ymparileikkausta. Pojan ilme kuvasti niin suurta kauhua, etta melkein muakin alkoi itkettamaan. Kun toimenpide alkoi, han painoi sormilla silmiaan, ruumis kauhusta jaykkana. Ihmiset tungeksivat vieressa ja kuvasivat. Poika kylla puudutettiin, mutta.. esinahka annetaan isalle joka hautaa sen maahan. Vaikka tyttojen ymparileikkausta siella ei tehtykaan ei se silti tarkoita, etteiko toimenpidetta tehtaisi salassa kodeissa. Tyttojen ymarileikkaukseen ei loydy suositusta Koraanista eika muistakaan pyhista kirjoituksista eli se on kulttuurisidonnainen asia. Pojat ymparileikataan koska Profeetta oli ymparileikattu. Vaikka ei poikien ja tyttojen ymparileikkausta todellakaan voi verrata toisiinsa.

Myos itse kuvernoori kunnioitti tilaisuutta saapumalla vain nelja tuntia myohassa sovitusta aikataulusta. Kuvernoorin puheen lisaksi kaksi muutakin miesta piti puheen; ensimmainen toivotti meidan suomalaiset tervetulleiksi, toinen sanoi meidan olevan Hollannista. Indonesialaiset mm. pelottelevat lapsiaan valkoisella hollantilaisella joka nappaa jos lapsi ei kayttaydy kunnolla. Turha miettia, miksi jotkut lapset juoksevat karkuun tai huutavat meille londo, mika on haukkumanimi ja tarkoittaa hollantilaista. Onneksi itse kuvernoori osasi sanoa dari Finlandia.

Huomenna lahdemme vuoristoon vesiputouksille viilentamaan itseamme. Siis mikali kaikki sujuu suunnitelmien mukaan :D Opiskelemme myos paivittain bahasa Indonesiaa Anna-Liisan miehen Suprapton johdolla. Han on entinen toimittaja.

Lennamme perjantaina Singaporeen ja katsomme siella minne matka jatkuu. Tama paskan vietto on totisesti hairinnyt suunnitelmiamme. Joko lennoille ei ole tilaa tai sitten lennot maksavat triplahinnan. Innolla olemme katsoneet uutisista kuinka Indonesialaiset koneet yksi toisensa jalkeen tippuvat taivaalta tai muuten hajoavat.. No, Singaporessa meita odottaa ranta, ruoka ja shoppailu!!!!!

ps. opin tanaan, etta jos karsit ummetuksesta tai madoista, kannattaa syoda papajan siemenia. Aune ja Martina testaavat niita, itse en rajahdysvaaran takia uskalla..

"Puustinen, ootsa kartalla?"

No niin, saatiin Aunekin tanne, vihdoin ja viimein. Reissattuaan lahes kaksi vuorokautta Aune paasi turvallisesti perille.lentokone hajosi Abu Dhabissa ja sita lahes kymmenen tuntia odoteltuaan Aune paasi Jakartaan.tassa han oli puoli neljalta aamulla paikallista aikaa, ja myohastyttyaan Garudan lennolta yhdeksan tuntia ei saanut paikkaa aamun ensimmaiselle lennolle -oli mukamas taynna, paskat sanon mina. Lento, josta loytyi tilaa, lahti vasta yhdelta Jakartasta Semarangeen, eli Aune joutui taas odottamaan yli kymmenen tuntia...

Meilla on ollut todella hauskaa Martinan kanssa, ja kun rauman tytot ja nyt myos Aune on saapunut tanne, on hauskuus ja musta huumori vain lisaantynyt. Monesti ollaan naurettu vedet silmista kaikille mahdollisille asioille. Yksi suosittu aihe on vessassa kayminen eli paasiaisen vietto (paasiainen on indonesiaksi paska). Rauman tytoilla eli Johannalla, Ellulla ja Sannalla on todella hyva huumorintaju eivatka he pista pahakseen meidan landea koskevia vitseja, esim. onks teilla sakylan kylanraitilla katuvaloja? ym. Sovittiin, etta tytot tulevat tutustumisretkelle Jakartaan pariksi paivaksi meidan kanssa. Hauskaa meilla on ollut myos autokuskin takia joka joutuu sietamaan meita ja kuljettamaan kiljuvia ammia ympari maata. Lauantainakin naurettiin kolme tuntia kehareiden kumihousuille ja paasiaiselle, oli kuskilla kestamista. Usein tuntuu, ettei omissakaan jutuissani ole yksinkertaisesti mitaan jarkea, ja sekos vasta hauskaa onkin. Myos Martinan yoelama aiheuttaa savareita, mutta toisenlaisia. Heraan aina kun se puhuu unissaan, viime yonakin kaski mun sytyttaa jonkun katulampun, ja pelkaan hulluna, etta jos avaan silmat se seisoo mun nenan edessa tuijottamassa. Niinpa pysyn samassa, usein niskat tappavassa asennossa hiiren hiljaa ja kuuntelen, kahisevatko Martinan lakanat (= onko se sangyssa). Se on niin pelottavaa.

Rauman tytot opiskelevat terveydenhoitajiksi ja kaksi heista on jo sosionomeja. Olen aikaisemminkin harmitellut, miksi en sosionomin sijasta lahtenyt opiskelemaan terkkariksi, ja nyt tunne on vain pahentunut. He ovat harjoittelussa viereisessa Keletin sairaalassa ja lahinna soittelevat sairaanhoitajien pyynnoista toisilleen vain kysyakseen kuulumisia, pelaavat netissa ym. Eli kamalasti tekemista ja opittavaa..

Meilla oli tanaan tutustumiskaynti laheiseen kuntoutuskeskukseen ja leprasairaalaan. Laakari, joka muuten hoiti muakin kaksi vuotta sitten, ei tuntunut ymmartavan yhtaan, mita tyota sosiaalityontekijat (joiksi kaikki meita taalla luulevat) tekevat suomessa. Han lahinna ajattel, etta ollaan perheissa lastenhoitajia. Kun kerrottiin lasten huostaanotoista ja lastenkodeista, han oli aivan tyrmistynyt. Taalla kun varsinaista sosiaalihuoltoa ei ole, vaikka sosiaalitoimisto kyllakin toimii. Huomenna menemme sinne tutustumaan. Pyhana tai maanantaina olemme menossa katsomaan lastenkodin venetta jonka ostimme Anna-Liisan kanssa viimeksi kun olin taalla. Kaymme samalla myos uimassa :)

Matkasuunnitelmat on muuttunu, borneon liput oli jostain syysta kallistunu niin torkeiksi, etta paatettiin lantaa keskiviikkona Singaporeen ja katsoa siella, mennaanko Borneolle vai Sumatralle. Ei nekaan liput mitaan halpoja ole, mutta pakko ne on nyt ostaa..

Smooth Criminal

"VESIMIES

Sinun taytyy olla todellinen tosimies tai - nainen jos aijot selviytya kaikista vaaroista. Kohenna ainakin uimataitoasi jos henkikultasia on sinulle yhtaan tarkea.Ei ole pahitteeksi pysytella matalissa kotivesissa ja valttaa matkustamista, silla syvissa vesissa kutevat suuret kalat- mika tai kuka tahansa voi kayttaa sinua hyvakseen. Rakasta delfiineja, koska niista ei voi olla kuin hyotya sinulle. Ylimaaraisena neuvona; aja saarikarvat. Vaihtelu virkistaa."

Taalla on pyha ja ollaan pesty uudella pesukoneella lakanat ja vaaatteita. Kone kuivaa niin hyvin, etta tekisi mieli itkea ilosta. Aikaisemmin vaatteet kuivuivat taalla kosteudessa vahintaan 2vrk ja haisivat pahalle. Aurinko on porottanut kirkkaalta taivaalta, olen saanut rusketusta kun jopa 10 minuuttia pystyin auringossa olemaan, tuska kuuma! Pyykit kuivu kylla hyvin :)

Huomenna lahdetaan Aunea vastaan, han on Semarangessa paikallista aikaa klo 18. Suomen aikaan siis klo 13. Eilen oli hulvaton shoppailupaiva, ostin kengat, lompakon ja karkkia. Kaksi lastenkodin entista kasvattia kuljettivat meita pitkin ostoskeskusta. Pizza Hutissa seitseman henkea soi pizzat, salaatit ja juomat noin 50eurolla, ei paha. Tytot ihmettelivat meidan pizza intoutta, kun he itse jaksoivat kaksi palaa :) Heratettiin pienta ihmetysta kun kuljettiin pitkin kauppoja, mutta se oli pienta verrattuna siihen mihin olen joskus tottunut.

Postikortteja taalta ei loydy eli saatte luvan odottaa kunnes paasen isompaan kaupunkiin. Terkkuja vaan, ma lahden paikkareille ja sit syomaan ja soittamaan Aunelle, jos se viela Frankfurtin lentokentan jalkeen on hengissa.

Rapu

Terve vaan taas! Muistutan talla hetkella jaakaappia ruumiini varin (ja koon) puolesta. Tai oikeastaan jaakaappia johon on sinne tanne heitetty keitettyja rapuja: naama, olkapaat, rinta ja niska on siis palanu, mutta miksi hitossa mun JALAT ON VALKOISET KUIN RUUMIILLA??? Alaka Tea naura siella!!!!! Oltiin tanaan vuoristossa ja, suomalaisia kun ollaan, paatettiin kiiveta yhden vuoren paalle vajaan puolen litran vesipullon ja ohuen aurinkorasvakerroksen avulla. Tuloksena oli hienot maisemat ; jaavan meri naytti syntisen houkuttelevalta. Mutta voitte vaan kuvitella, milta kiipeaminen tuntui suorassa auringon paisteessa, vahintaan 30 asteen (= varjossa) lammossa. Myos puita istutettiin. Oli muuten kuuma!!!! Eilen oltiin aiti-lapsi klinikalla, jossa vauvat punnittiin ja rokotettiin. Penghibur antaa lapsille ruokaa, ja aikaisemmin penghiburin ansiosta mm. polio on kitketty alueelta (penghibur= lastenkodimme saatio). Tutustuimme myos sairaalaan johon menemme harjoitteluun paikallisen sossun mukaan. Kiva kun heidan englantinsa ei ihan ylla mun ymmarryksen tasolle, murteesta puhumattakaan...no, elekieli kayttoon ja onneksi meilla on sanakirja suomi-indonesia-suomi. Kaksi lastenkodin tyttoa on totaalisesti vienyt sydameni; Megan, johon rakastuin jo kaksi vuotta sitten, seka Martha, joka on niin tulinen, etta ihastelen hanta jatkuvasti! Olisin mielellani alkanut tyttojen kummiksi, mutta heilla kummallakin on jo kummit suomessa. Taytyy kysya mamilta yhdesta suloisesta pojasta.. Pedon 'tilalle' on tullut iiiihana koira Possu, mun lemppari!!! Musta uros, jonka kippurahannan paassa on valkoista, samoin kuonosta mahaan lahteva levea lasi on valkoinen. Han on niin viisas koira, mutta ei suloisuudessaan voita Petoa. Huomenna lahdetaan yhdessa rauman tyttojen kanssa Semarangeen, keski-jaavan paakupunkiin shoppailemaan. Ihanaa, saan MEIKATA!!! Viela kun laittais korkkarit jalkaan niin tuntisin itseni ihmiseksi. Mutta sen taidan jattaa valiin kun jalat on uskomattoman turvonneet, ihan kipeeta tekee. Ajateltiin myos ottaa vaihtelua riisista-joka mua jo hieman etoo- ja menna Pizza Huttiin!!!! Iiik!!!! En saa enaa kuvia tulvista, toi edellisen kirjoituksen kuva ei tuonut asiaa kunnolla ilmi, mutta naa koneet on niin hitaita, ettette ikina usko ennenkuin kokeilette....mutta viidakossahan me ollaan. Ja hyva niin :D Aiti: jos laitat mailia niin kirjoita netti.fi-osoitteeseen kun taalla on niin hitaat koneet etten ehdi lukea kuin yhden sahkopostiosoitteen viestit ja tuohon osoitteseen kirjoittavat kaikki muutkin. Se toimii aivan loistavasti. Maija: Voit kertoa Tuulalle mita ollaan taalla tehty ja etta mennaan paikkaliseen sairaalaan kolmeksi viikoksi sosiaalityontekijan mukaan. Kaydaan optimassa kun loydetaan nopeami netti, nopeus on nyt vajaa 16Kbps..

Hikoilua!

Ollaan oltu kahtena paivana Kuduksessa ja Patissa jakamassa ruoka-apua. Kumpanakin paivana oli helvetin kuuma, ja olen jo polttanut poskipaat ja otsassa on paan suojana olleen huivin raja...

Oltiin Martinan kanssa kirjaamassa ihmisten avustuslappuja jotka he kuittasivat sormenjaljella ja me kynalla. Varsinkin ensimmaisena paivana kunnon ihmismassa tuntui vyoryvan paalle kun kaikilla oli kiire saada oma sakki. Vanhusten, lasten ja raskaana olevien kasia oli joka puolella. Jotkut tulivat kattelemaan ja kiittamaan.

(kuvassa Anna-Liisa, sori kun kuva on vaarin pain..)

Patissa oli torkeat tulvat joka puolella. Silmankantamattomiin vetta, kuin suomalainen jarvimaisema. Nama jarvet vaan sattuvat olemaan riisipeltoja jotka nyt ovat pilalla. menee puoli vuotta kunnes uusi sato saadaan. Mita ihmiset sina aikana syovat, sita ei tieda. kuvassa nakyva vesi on tulvavetta.

kaytiin myos paikallisessa elainlaakarissa rokotuttamassa puudeli. Elukoiden safkat ovat samaa hintatasoa kuin suomessa -ne huolehtivat elaimista keilla siihen on varaa. Taidan kylla loytaa helposti tuomista Pedrolle :)

Ollaan jossain vaiheessa menossa toihin paikalliseen sosiaalitoimistoon jossa meilla on ehka ihan tyoaikakin :) Taalla kun ollaan 24h, mutta ei tama tyolta tunnu. Ollaan pelattu lasten kanssa, varsinkin korttipelit ovat kasvattaneet suosiotaan. Mennaan huomenna aiti-lapsi klinikalle.

Voidaan Martinan kanssa hyvin, pienia palovammoja on jostain kumman syysta ilmestynyt....mutta valkoisia ollaan, valitettavasti.

Lastenkoti, Kelet, Indonesia

Neljas paiva lastenkodilla, hyvin on mennyt. Tama on niin mahtava paikka, vaikea kuvailla sanoin. Ollaan istutettu puita vuoristossa, hienot maisemat. Vuoristossa on niin ihana olla, nahtiin muuten Aunen vuonna 2005 istuttamat puut jotka kasvoivat hyvin. Perjantaina pakattiin yli tuhat ruokasakkia tulvien uhreille ja maanantina lahdetaan tulva-alueille jakamaan niita. Jokaisessa sakissa on vetta, riisia, sokeria, nuudelia ja oljya. Oli hikista hommaa pakata ja siirrella niita lasten kanssa, tuli mukavasti hyotyliikuntaa. Nyt tuntuu selassa...

Eilen olimme Kuduksen kristillisessa sairaalassa kun yhdella tytolla epailtiin jenkkifeveria ja pojalla oli ranteessa ja nilkassa murtumat puusta putoamisen seurauksena. Laakarin piti ottaa meidat vastaan klo 11. No, tama saksalainen nainen saapui sitten paikalle klo 13. Ihmeteltiin miksi kaikki muut paasevat vastaanotolle ja me vain odotamme. Kavi sitten ilmi, etta sairaanhoitajat olivat kadottaneet pojan paperit! Ex-rayssa nakyi murtumat mutta laakari ei niita voinut hoitaa enaa vastaanottoajan ulkopuolella jos potilas ei kirjaudu sisaan sairaalaan. Niinpa jatimme pojan sinne ja taalta yksi Ibu, hoitaja, lahti pojan seuraksi sairaalaan kun poika on kehitysvammainen eika malta pysya paikallaan. Emmeka viela tieda milloin poika paasee pois sairaalasta. Arsyttava laakari!!!! Olimme kotona vasta seitseman jalkeen. Onneksi autossa on hyva ilmastointi...

Aurinko ei ole pahemmin paistanut, on ollut pilvista ja noin 28 astetta. Yolla on satanut. Tanaan on pyha, lapset eivat ole koulussa ja luultavasti pelataan heidan kanssaan illalla kun ei aurinkoakaan paasta ottamaan :). Nyt he soittavat bandin kanssa tuossa viereisessa huoneessa ja nauttivat siita, etta heilla on oma sanky, mahdollisuus kayda koulua ja syoda joka paiva. Uudet lapset aina ahmivat ruokaa kunnes tottuvat, etta sita on viela seuraavanakin paivana, ja viela useamman kerran paivassa. Surullista, mutta totta. Mamin kanssa ollaan puhuttu paljon Indonesian tilanteesta: totaalisesta koyhyydesta, naisen asemasta, lasten kohtaamasta vakivallasta ja hyvaksikaytosta ja ulkomaalaisena olemisesta. Vaikka Anna-Liisa on ollut taalla yli 20 vuotta hanta silti kohdellaan ulkomaalaisena, toiset paremmin ja toiset pahemmin. Eilen tanne tuli tytto joka ei ole koskaan nahnyt valkoista, niinkuin muutama muukin lapsi. Anna-liisan lisaksi opiskelijat on ainoat ulkomaaliset joita lapset ja kylalaiset nakee. On niilla ihmeteltavaa :)

Meilla on ollut hieman ongelmia viattomien luontokappaleiden kanssa; laba-laba eli hamahakki, heinasirkat ja lepakot on allottavia missa maassa tahansa. Vessassa (kamar kecil) vierailevaan liskoon, Lasseen, olemme jo tottuneet. Koirat, joita on 7 klp, ovat yhta suloisia kuin aina ennenkin, kapin poistoon tarkoitetun laakkeen hajusta huolimatta. paitsi Brian, joka on niin kipea, etta kusekselee ympariinsa. Kissojakin taalla on, puoli villeja.

En tieda milloin paasen seuraavan kerran koneelle kun liittymat eivat ole parhaimmasta paasta taalla viidakon keskella. Terkkuja vaan sinne loskaiseen pohjolaan!