No niin, saatiin Aunekin tanne, vihdoin ja viimein. Reissattuaan lahes kaksi vuorokautta Aune paasi turvallisesti perille.lentokone hajosi Abu Dhabissa ja sita lahes kymmenen tuntia odoteltuaan Aune paasi Jakartaan.tassa han oli puoli neljalta aamulla paikallista aikaa, ja myohastyttyaan Garudan lennolta yhdeksan tuntia ei saanut paikkaa aamun ensimmaiselle lennolle -oli mukamas taynna, paskat sanon mina. Lento, josta loytyi tilaa, lahti vasta yhdelta Jakartasta Semarangeen, eli Aune joutui taas odottamaan yli kymmenen tuntia...
Meilla on ollut todella hauskaa Martinan kanssa, ja kun rauman tytot ja nyt myos Aune on saapunut tanne, on hauskuus ja musta huumori vain lisaantynyt. Monesti ollaan naurettu vedet silmista kaikille mahdollisille asioille. Yksi suosittu aihe on vessassa kayminen eli paasiaisen vietto (paasiainen on indonesiaksi paska). Rauman tytoilla eli Johannalla, Ellulla ja Sannalla on todella hyva huumorintaju eivatka he pista pahakseen meidan landea koskevia vitseja, esim. onks teilla sakylan kylanraitilla katuvaloja? ym. Sovittiin, etta tytot tulevat tutustumisretkelle Jakartaan pariksi paivaksi meidan kanssa. Hauskaa meilla on ollut myos autokuskin takia joka joutuu sietamaan meita ja kuljettamaan kiljuvia ammia ympari maata. Lauantainakin naurettiin kolme tuntia kehareiden kumihousuille ja paasiaiselle, oli kuskilla kestamista. Usein tuntuu, ettei omissakaan jutuissani ole yksinkertaisesti mitaan jarkea, ja sekos vasta hauskaa onkin. Myos Martinan yoelama aiheuttaa savareita, mutta toisenlaisia. Heraan aina kun se puhuu unissaan, viime yonakin kaski mun sytyttaa jonkun katulampun, ja pelkaan hulluna, etta jos avaan silmat se seisoo mun nenan edessa tuijottamassa. Niinpa pysyn samassa, usein niskat tappavassa asennossa hiiren hiljaa ja kuuntelen, kahisevatko Martinan lakanat (= onko se sangyssa). Se on niin pelottavaa.
Rauman tytot opiskelevat terveydenhoitajiksi ja kaksi heista on jo sosionomeja. Olen aikaisemminkin harmitellut, miksi en sosionomin sijasta lahtenyt opiskelemaan terkkariksi, ja nyt tunne on vain pahentunut. He ovat harjoittelussa viereisessa Keletin sairaalassa ja lahinna soittelevat sairaanhoitajien pyynnoista toisilleen vain kysyakseen kuulumisia, pelaavat netissa ym. Eli kamalasti tekemista ja opittavaa..
Meilla oli tanaan tutustumiskaynti laheiseen kuntoutuskeskukseen ja leprasairaalaan. Laakari, joka muuten hoiti muakin kaksi vuotta sitten, ei tuntunut ymmartavan yhtaan, mita tyota sosiaalityontekijat (joiksi kaikki meita taalla luulevat) tekevat suomessa. Han lahinna ajattel, etta ollaan perheissa lastenhoitajia. Kun kerrottiin lasten huostaanotoista ja lastenkodeista, han oli aivan tyrmistynyt. Taalla kun varsinaista sosiaalihuoltoa ei ole, vaikka sosiaalitoimisto kyllakin toimii. Huomenna menemme sinne tutustumaan. Pyhana tai maanantaina olemme menossa katsomaan lastenkodin venetta jonka ostimme Anna-Liisan kanssa viimeksi kun olin taalla. Kaymme samalla myos uimassa :)
Matkasuunnitelmat on muuttunu, borneon liput oli jostain syysta kallistunu niin torkeiksi, etta paatettiin lantaa keskiviikkona Singaporeen ja katsoa siella, mennaanko Borneolle vai Sumatralle. Ei nekaan liput mitaan halpoja ole, mutta pakko ne on nyt ostaa..
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti