"Mennaan minne vaan, meita kukaan ei voi saavuttaa.."

Terveisa rannalta!

Meilla oli ihana reissu merelle. Kuljimme lastenkodin veneella saareen, jossa merihirvion kerrotaan asustavan. Aalokko oli juri niin sopiva, etta olimme kuin suihkussa kayneet saarelle paastyamme. Saari oli pieni, aivan mielettoman vehrea ja kaunisrantainen. Joimme kahvia ja soimme banaaninlehtiin kaarittya riisia, nuudelia, kurkkua ym. Reissun paatarkoitushan tietenkin oli meidan ruskettumisemme, ja niinpa kaikki valkoiset ja irstaat tyttolapset riisuituivat bikineilleen ja karistivat nahkaansa lasten vaivautuneiden katseiden alla. Oli ihanaa; rantahiekka koostui korallista ja simpukoista, rannalla tuuli koko ajan ja meressa nakyi kura-kura eli kilpikonna. Lapset kerasivat meille simpukoita, niita onkin nyt mukavasti :D

(Kura-kuraa etsimassa)

(Johanna ja saari)

Takaisin mentaessa aloin potea huonoa oloa ja kas kummaa, kasvoni ovat kirjavat. Syy siihen loytyy aurinkorasvasta, jolla suojasin vain normaalisti palavat kohdat eli silmanymparykset poskista kulmakarvoihin seka nenan. Ne loistavatkin nyt valkoisuutta, kun taas kaikki muu naamasani on hehkuvan punaista. Lisaksi rinta ja saaret ovat palaneet. Ihanaa olla nain kaunis! Ja viela ihanampaa on se, etta aamulla kello seitsemalta on lahto Semarangeen kiinalaiseen temppeliin, keharien kuntoutuskeskukseen ja ties minne. Ilmoitin jo, etta jos naamatauluni muistuttaa Indonesian lippua viela amulla, matkustajia on yksi vahemman. Olen kateellinen Mardelle joka on mahtavan ruskea.

(matkalla merelle)

(Paikalliset rokkikukot Ville Valo, Mike Monroe ja Asko Kallonen)

(Lastenkoti; lasten ruokasali ja Monkey)

(Maisema kylalta)

(Parhaimmistoa!!!)